Tasapainoiseen elämään pyrkiminen tappaa

Tasapainoiseen elämään pyrkiminen tappaa

heinä 4, 2017

“Ole tasapainoisesti rakastava kumppani, hoivaava äiti, menestyvä yrittäjä, maaginen rakastaja, auttava ystävä, huippu-urheilija, tietoinen-joogi. Näin vähintään. Liiku enemmän, syö paremmin, tee isommin ja suhdeudu syvemmin.”

Pyrkimyksessä tasapainoon olemme aina vääjäämättä häviöllä. Vähintäänkin jäljessä. “Ahh nyt kun olen kirjoittanut kirjaa, en ole muistanut soittaa ystävälle hänen syntymäpäivänään. Enkä ole haravoinut pihaa ja ollaan syöty muroja päivälliseksi kolme päivää putkeen. Ja eivätkö nämä nyt ole niitä perusasioita, joista ei saisi luistaa? Hyvänen aika. Onko yhden kirjan kirjoittaminen ja syntymäpäivien muistaminen samaan aikaan liikaa vaadittu?”

Tasapainon jahtaaminen on yhtä käytännöllinen konsepti kuin perisynti.

Sitä nyt ei vaan hemmetti saa hanskattua, vaikka kuinka yrittäisi. Mitä huolellisemmin tavoittelet tasapainoa, sitä enemmän huomaat, missä olet vajavainen ja “epätasapainossa”. Soimaamme itseämme ja piiskaamme enemmän.

Tasapaino ei ole tie stressittömyyteen. Vanha kunnon armollisuus on paras rohto kohonneeseen verenpaineeseen.

On aikoja, jolloin luot jotain uutta maailmaan ja se vaatii suuren osan läsnäolostasi. Aika, jolloin “Aivan hyvin voin tehdä viittä asiaa täysillä” on pätevä lause. Luomisaika. Itse saatan linnoittautua parvekkeelle viikoksi, jotta saan kurssin valmiiksi ja kauniisiin kansiin. Tällöin sätimme itseämme siitä, ettemme kaikessa touhussa ole ehtineet ystävän rapujuhliin ja lettukesteille. Johtuu kai ajankäytön taitojen puutteesta. Pitäisi kai osallistua jollekin kurssille. Eikös kiire ole vain prioriteettien puutetta? Seuraavassa vaiheessa väsyttää ja luomisvoimat on käytetty. Mikään ei huvita. Tekemisen tahti on huomattavasti hidastunut. Olet kai siis laiska paska. “Miten voi olla, etten saa mitään aikaan? Miten voi olla jaksamatta edes suunnitella mitään mahtavaa?” Tai sitten voit muistaa, että nyt ei ole aika tehdä tasapainoisesti kaikkea, vaan on aika levätä. Nukut enemmän päiväunia ja kutsut taas ystäviä ja sukulaisia teelle.

En usko, että kukaan, joka on antanut kaikkensa itsestään maailmalle – taiteilijat, tiedemiehet, aktivistit, yrittäjät – on tavoitellut kohtuullisuutta ja kristillistä tasajakoa elämän eri osa-alueiden välillä. Rakkaan ystäväni Karoliina Jarenkon sanoin, elämä on sotkuista puuhaa. Eteenpäin armollisuudella.






3 Kommentit

  1. ak

    sekoitat tasapainon ja perfektionismin käsitteet. Tasapaino jo sanana viittaa hyvän ja pahan väliseen harmaaseen alueeseen. Parhaimmillaan tasapainoon pyrkiminen on elämänfilosofia, jossa virheet ja onnistumiset nähdään yhtä arvokkaina.

    Vastaa


    • ak

      Kiitos tekstistä <3


    • Iida Mäkikallio

      Jep juuri tuota yritinkin avata että olemme ehkä sekoittaneet tasapainon siihen että kaikkea pitäisi pystyä tekemään “sopivassa” määrin. Että tasapaino ei ole sitä että teet kaiken täydellisesti. Että “tasapainon tavoittelusta” voi tulla oma vaatimuksensa meidän mielessä joka vain lisää kuormaa. Kiitos kommentista ak! 🙂 Perfektionismista olen muuten kirjoittanut vielä enemmän tässä blogissa: https://mielensavalottajat.fi/2016/11/06/taydellisyyden-kahdet-kasvot/ <3 Mukavaa että olet löytänyt tänne blogiin!


Lähetä kommentti

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.



Ainoa tapa rakentaa vahva itsetunto, pysyvästi.

Itsetuntoa pidetään psyykkisen hyvinvoinnin kulmakivenä. Tutkimusten mukaan näin ei kuitenkaan ole. Hyvä itsetunto ei johda koulu- tai työmenestykseen, eikä huono itsetunto väkivaltaiseen käyttäytymiseen, huumeiden käyttöön tai tupakointiin nuorella iällä*. Tämä ei…

4+1 tapaa lohduttaa väärin

  Jos tarkoituksesi on luoda yhteys toiseen ihmiseen ja kannatella vaikeuden keskellä, on monta tapaa, miten hyvää tarkoittava kommunikointi voi mennä pieleen. Seuraavaksi listaan yleisimmät esteet empaattisen kohtaamisen syntymiselle. Kuvitellaan, että ystäväsi tai…

Yleisin este riitojen ratkeamiselle

  Läheisesi sanoo ohimennen jotain ja yhtäkkiä huomaat että rintaasi puristaa ja sulkeudut. Et vaikuta kimpaantuneelta, mutta olet välinpitämätön ja kylmä. Tämä on yksi reagointitapa tilanteeseen, jolloin johonkin sinun kipukohtaasi on osuttu. Häpeään ja nöyryytykseen…

Mitä häpeäsi kertoo sinusta?

Kaksi eniten toisiinsa sekoitettua sosiaalista tunnetilaa ovat syyllisyys ja häpeä. Mitä väliä? Toinen on yhteydessä masennukseen ja ahdistuneisuuteen, toinen vastuullisuuteen ja hyviin sosiaalisiin taitoihin. Häpeä on vahvasti yhteydessä masentuneisuuteen,…

Optimismi ilman toimintaa on haihattelua

Aloitan sitten kun minulla on koulut käyty. Sitten kun lapset on koulussa, lähtenyt kotoa. Aloitan sen videoblogin kun olen laihtunut 5kg. Alan ottamaan kuvia, sitten kun minulla on oikeanlainen kamera. Sitten kun olen käynyt vielä nuo kaksi kurssia. Tiedätkö mitä….

Hyväosaisen syyllisyys

Koin pitkään syyllisyyttä siitä, että minulla on asiat niin hyvin. Miksi minä sain syntyä turvalliseen perheeseen, kun naapurissani joku kokee päivittäin väkivaltaa? Miksi minä synnyin maahan, jossa minun ei tarvitse pelätä henkeni puolesta, kun joku toinen herää…

Täydellisyyden kahdet kasvot

Tänä keväänä ystäväni palautti gradunsa, jonka työstämiseen oli kulunut viisi vuotta. Viisi vuotta? Saatat kysyä, oliko hän tehnyt samaan aikaan töitä tai muita opintoja. Kenties hän ei ole kovinkaan aikaansaava? Jyväskylän yliopiston teettämän tutkimuksen mukaan…

Mitä jokaisen tulisi tietää epäonnistumisesta

Vaatii uskomatonta rohkeutta haudata asia, joka on edustanut kaikkea sitä, mitä haluaa saada aikaan maailmassa. Jolle on antanut sielunsa, voimansa ja aikansa, ja sitten vielä vähän lisää. Pettymys itseen. Häpeä. Sekaannus, hämmennys, kiukku, joka kenties…

Voimmeko enää puhua työstä?

Havahduin siihen, että suunnittelin illalla innoissani uutta valmennuskokonaisuutta ja ystäväni tuli kysymään minulta huolestuneena, “Vieläkö teet töitä näin myöhään?” “Töitä?” – niin, kaipa minä tein töitä. Kysymys kuulosti korvaani oudolta. Ikään kuin indikoi, että…